Kalevi Salonen

Selvitysryhmä: Apteekkien sääntely tarvitsee isoja uudistuksia

Tänään päivittäistavarakaupan selvitystyöryhmä julkisti työnsä tulokset (https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00859/a0e71ad2-5f9e-4cd7-b8a1-c9d83f1ec8e1.pdf).

Sen mukaan apteekkialan kilpailua tulee lisätä ja uudistukset tulee tehdä potilaan ja yhteiskunnan tarpeista lähtien. Olennaista on lääkkeiden saatavuuden, lääkitysturvallisuuden ja riittävän lääkeneuvonnan turvaaminen.

Hyssälä sanoo nykyjärjestelmän perustuvan kivijalka-apteekkiaikaan, "jolloin asiakas tuli palveluun eikä palvelu asiakkaan luo". Työryhmän esitys ei tätä kuitenkaan kovinkaan konkreettisesti tue. Koska lääkemääräykset haetaan terveyskeskuksista, sieltä pitäisi saada lääkkeetkin. Täydennyslääkkeitä varten voidaan lisäksi kehitellä muitakin toimitusmuotoja. Näin toteutuisi Pelkosen esittämä ajatus, että lääkkeiden jakelun pitää tulla osaksi terveydenhuoltoa. Oikeasti siis tarvittaisiin työryhmän esittämää perusteellisempi uudistus, jossa kaikki osatekijät optimoitaisiin yksinkertaisimmaksi ja tehokkaimmaksi mahdolliseksi järjestelmäksi. Pelkkä apteekkitoiminnan vapauttaminen ei yksin riitä.

Nykyisen apteekkijärjestelmän rinnalle kannattaisi luoda reseptilääkkeiden suorajakelu. Tällöin apteekeille jäisivät vapaakauppalääkkeet ja valinnanvapausasiakkaiden reseptilääkkeet. Jos niiltä samalla poistettaisiin apteekkimaksut ja ne siirtyisivat yhtiöverotuksen piiriin, niiden taloustilanne tuskin kovin oleellisesti muuttuisi. Valtion lääkelaitos hankkisi reseptilääkkeet suoraan lääketehtailta ja ne voisivat olla lääkerobotin toimittamina ja farmaseutin valvonnassa heti valmiina odottamassa potilaan/asiakkaan poistuessa terveyskeskuslääkäriltä. Jakeluketjun lyhentyminen laskisi lääkkeiden hinnan alle puoleen nykyisestä, jolloin saavutettaisiin yli miljardin euron etu vuodessa. Nykyjärjestelmän kustannustehottomuutta kuvaa hyvin se, että tuon miljardin euron menoerän vastineena apteekkarit saavat verojen jälkeen vain alle 100 miljoonan euron tuoton.

Samalla syntyy merkittäviä järkeistyksiä ja säästöjä logistiikassa ja varastoinnissa. Kun lääkkeet voidaan hankkia jopa vuosittaisen tarpeen mukaisina erinä, ne voidaan saman tien varastoida käytön mukaan painotetusti terveyskeskuksiin ja sairaaloihin, joista ne jaetaan. Pientoimitukset poistuisivat siis lähes kokonaan, jolloin logistiikkakustannukset laskisivat nykyiseen jatkuvaan pientoimitusvirtaan verrattuna jopa kahdella kertaluokalla. Samalla saataisiin parhaat mahdollisuudet estää lääkeväärennösten pääsy terveydenhuoltoon. Suurista hankintaeristä laadunvarmistukset on helppo tehdä vaikkapa rutiininomaisin pistokokein. Tietokoneistetun ja valtakunnallisen varastonhallinnan avulla vanhenemistappioitakaan ei synny. Erillistä varmuusvarastointia ei tarvita, koska lääkevarastot voivat olla varastointiajan ja ennakoidun käytön huomioiden maksimaalisia. Lääkkeiden ollessa myös varastoituina niiden pääasiallisissa käyttöpaikoissa huoltovarmuus ja kriisivalmius kohoavat nykyiseen verrattuna aivan uudelle ja millään muulla tavalla saavuttamattomalle tasolle.

Myös asiakkaille reseptilääkkeiden suorajakelu olisi kaikkein mutkattominta ja taloudellisinta, koska erillistä apteekkikäyntiä ei tarvita. Niiden aiheuttamat matka- ja työajanmenetyskustannukset ovat merkittävä menoerä - noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset