Kalevi Salonen

Pelkistetty terveydenhuoltojärjestelmä kansalaisaloitteeksi?

US blogia ja Demarin mielipidettä lukuun ottamatta vaihtoehtoisia malleja sote-uudistuksen toteuttamiseksi ei ole ollut mahdollista saada laajemmin näkösälle. Vaikka hallituksen esitys on parhaillaan käsiteltävänä ja ministerit sanovat, ettei enää ole muitten vaihtoehtojen aika, alan silti kallistua kannalle, että kansalaisaloitetta kannattaisi vielä yrittää näkyvyyden saamiseksi. Se voisi joka tapaksessa antaa asian käsittelylle syvyyttä, jota nyt puuttuu. Kun tämä US blogipiiri on ainakin aktiivisimpia sote-keskusteluympäristöjä, rohkaisin mieleni kysellä mitä täällä asiasta ajatellaan. Vai onko jollain mielessä jokin parempi mahdollisuus? Seuraaassa hyvin pitkälle tiivistetty esitys:

 

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

Ehdotamme, että eduskunta ryhtyy valmistelemaan lakia pelkistetyn terveydenhuoltojärjestelmän toteuttamiseksi. Pelkistämisellä tarkoitetaan, että kaikki synergiaedut hyödynnetään ja vain täysin välttämättömät rakenteet säilytetään. Edellytykset tavoitteeseen pääsemiseen luodaan sillä, että 1) valtio vastaa kaikista terveydenhuoltokuluista, 2) julkinen ja yksityinen terveydenhuolto eriytetään taloudellisesti toisistaan ja 3) julkisen terveydenhuollon potilas-, hammas-, työterveys- ja lääkehuolto yhdennetään. 4) Koko valtakunnan terveydenhuoltoa käsitellään yhtenä alueena. Asiantuntijavetoinen Terveyshallitus vastaa toiminnan yleilinjoista ja -hallinnosta ja sen alaisuudessa toimivat sairaanhoitopiirit, joiden sisällä toimivat ehjät hoitoketjut terveyskeskuksista keskussairaaloihin.

Terveydenhuoltoon tarvittavat varat kerätään normaalin verotuksen kautta. Yksityisiä palveluja käyttävät maksavat terveyspalvelunsa itse, mutta saavat verotuksessa julkisen perusterveydenhuollon asiakasryhmäkohtaisia mediaanikustannuksia vastaavan vähennyksen. Julkisessa terveydenhuollossa hoidot ja suoraan terveyskeskuksista ja sairaaoista saatavat reseptilääkkeet ovat maksuttomia.

Perustelut

Pelkistetyn terveydenhuollon rahoitusmallissa yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välille syntyy tasapuolinen kilpailutilanne, jossa kummalle puolelle tahansa voi kirjautua kalenterivuodeksi kerrallaan. Yksityiseen terveydenhuoltoon ei valtion tarvitse puuttua kuin laadun valvonnan osalta. Verotuksen avulla Kelan ja sosiaalitoimen terveysmenoihin liittyvät korvausbyrokratiat ja tulonsiirrot toteutuvat automaattisesti. Kokonaisuutena valtio säästää laskutus- ym.-byrokratiassa vähintään miljardi euroa vuodessa.

Rahoitusmalli sisältää selkeät kannusteet sekä palvelujen tuottajille että kuluttajille. Kun yksityisessä terveydenhuollossa raha kulkee aina asiakkaan kautta, yritysten välinen kilpailu on kokoaikaista ja kohdistuu jokaiseen yksittäiseen palveluun. Asiakkailla puolestaan on motiivi säästää palvelujen käytössä, koska silloin heidän terveyskuluvähennyksestään saattaa jäädä enemmän itselle. Myös julkisella puolella asiakas voi vapaasti käyttää minkä tahansa julkisen yksikön palveluja. Hänellä on verotuksessa kannustimena yksityistä puolta pienempi ja automaattisesti terveydenhuoltopalvelujen käytön mukaan aleneva terveysmenovähennys.

Toinen vuosittainen reilun miljardin euron säästö syntyy lääkejakeluketjun oikaisusta ja sen yhdentämisestä muuhun terveydenhuoltoon. Historialliset syyt, jotka johtivat eriytymiseen, ovat jo kauan sitten poistuneet. Lääkkeiden hinnan laskun lisäksi merkittäviä säästöjä ja parannuksia syntyy logistiikassa ja lääkkeiden varastoinnissa terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. Lääkkeitä liikutellaan lähinnä vain isoissa erissä, jolloin kuljetuskustannukset laskevat nykyiseen verrattuna alle kymmenesosaan. Hyvän varastonhallinnan avulla vanhenemistappioita ei synny. Erillistä varmuusvarastointia ei tarvita, koska lääkevarastot voivat käytännössä olla varastointiajan ja ennakoidun käytön huomioiden lähes maksimaalisia. Lisäksi lääketurvallisuus, huoltovarmuus ja kriisivalmius kohoavat aivan uudelle tasolle.

Kolmas pelkistetyn terveydenhuollon miljardiluokan kustannusetu saavutetaan tietotekniikassa. Käytännön kokemuksesta tiedetään, että sovellusympäristön monimutkaistuessa, ohjelmoinnin kustannukset kasvavat jyrkästi. Esimerkiksi jos sovellusympäristö mutkistuu kaksinkertaisesti, kustannukset todennäköisesti ainakin nelinkertaistuvat. Kun tietotekniikka on tulevaisuuden terveydenhuollon keskiössä, on erittäin merkittävä sekä taloudellinen että toiminnallinen etu, jos järjestelmää voidaan olennaisesti yksinkertaistaa. Yleisesti ottaen yksinkertaisin järjestelmä on myös mukautumiskykyisin mihin tahansa tulevaisuuden muutoksiin.

Epäpoliittinen ja kevyt hallinto ei kärsi poliittisista köydenvedoista. Se pystyy myös parhaiten hyödyntämään mittakaava- ja integraatioedut sekä yhteydet tutkimukseen. Maakuntahallintoon verrattuna terveyshallitusjohtoinen hallinto on sekä ammatillisesti että taloudellisesti ylivertainen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Minulle sopii! Kuulostaa järkevältä systeemiltä, ainakin sen ymmärtää heti kättelyssä. Jäisikö sosiaalipuoli kuten esim. vanhushuolto kuitenkin kunnille?

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Joo, sosiaalipuoli jäisi kunnille ihan siitä syystä, että kunnissa ollaan niin paljon lähempänä paikallisia tilanteita, että niiden hallitseminen on helpompaa kuin jostain kaukaa.

Vaikka sosiaalipuolellakin ainakin osin tarvittaisiin "leveämpiä hartioita", tilanne ei ole niin akuutti kuin terveydenhuollossa. Siitä huolimatta jonkinlainen kustannustentasausjärjestelmä olisi varmasti tarpeen. Katsoin kuitenkin, että jo yksin selkeyden vuoksi tähän ei kannata nyt puuttua. Sosiaalipuolen enempi integrointi terveydenhuollon kanssa voi myös olla viisaampaa tehdä valmiimman terveydenhuoltorakenteen päälle kuin että yritetään kaikkea yhtä aikaa. En nimittäin jaksa uskoa sosiaalipuolen ratkaisujen kovin paljoa vaikuttavan terveydenhoitopuolen ratkaisuihin. Jos muulta tuntuu, niin olisi mukava kuulla.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Mitä aiot tehdä työterveyshuollolle? Julkinen sektori ei mitenkään ilman mittavia lisäinvestointeja selviä potilastulvasta, jos sekin muutetaan kokonaan yksitysrahoitteiseksi.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Yksityinen työterveyshuolto jäisi yksityiselle puolelle sopimusten loppuun saakka ja sen jälkeen jokaisella olisi seuraavaksi vuodeksi vapaus itse valita kummalle puolelle haluaa. Työnantajan nykyisin maksama osuus työterveyshuollosta voitaneen jonkin keskimääräisen kertoimen mukaan siirtää vaikkapa sotu-maksuun, jolloin ei syntyisi mitään uutta laskentabyrokratiaa. Eli kohdassa 3 oli tosiaan puhe vain julkisen terveydenhuollon potilas-, hammas-, työterveys- ja lääkehuollon yhdentämisestä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

--Kun yksityisessä terveydenhuollossa raha kulkee aina asiakkaan kautta, yritysten välinen kilpailu on kokoaikaista ja kohdistuu jokaiseen yksittäiseen palveluun. Asiakkailla puolestaan on motiivi säästää palvelujen käytössä, koska silloin heidän terveyskuluvähennyksestään saattaa jäädä enemmän itselle. Myös julkisella puolella asiakas voi vapaasti käyttää minkä tahansa julkisen yksikön palveluja. Hänellä on verotuksessa kannustimena yksityistä puolta pienempi ja automaattisesti terveydenhuoltopalvelujen käytön mukaan aleneva terveysmenovähennys.

Oletko muuten ajatellut sitä, että progresiivisen verotuksen oloissa järjestelmää suosii terveitä, ja hyvätuloisia? KELA-korvaus on ollut sama rikkaille ja köyhille, samoin työterveyshuollosta on nautittu tuloista riippumatta?

Tuohan johtaa myös siihen, että yksityisiä palveluita käyttävät nimenomaan varakkaat terveet, jolloin kaikki raskaat potilaat kasautuvat julkiselle sektorille, luultvasti jouduttaisiin mittavia lisäinvestointeja tekemään sinne, mistäs ne rahat otetaan?

Siis todellinen ongelmahan on se, että julkinen perusterveydenhuolto on aliresursoitu tietoisesti. Ehdottamasi uudistus ei säästä mitään vaan ainoastaan pahentaa resurssipulaa.

Edelleenkään en ymmärrä, jotta mikä perustavaa laatua oleva vika nykyjärjestelmässä on? Suomen sairaanhoito on halpaa ja korkeatasoista, jos jonoja halutaaan lyhentää, pitää resursseja lisätä.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Kiitos kommentistasi! Keskustelemalla asiat selviävät.

Tarkoittanet tilannetta, jossa sekä rikas että köyhä olisivat yksityiseen terveydenhuoltoon kirjautuneita. Silloin terve rikas saisi verotuksessa todellisen vähennyksen verotuksessa, mutta köyhällä ei olisi tuloja, joista vähentää eikä myöskään rahaa maksaa yksityistä terveydenhuoltoa. Käytännössä köyhän siis pitäisi käyttää julkista terveydenhuoltoa. Jos asiaa ajattelee teoreettisena valinnanvapauskysymyksenä, köyhän vapaus on rajatumpaa, mikä mielestäni ei kuitenkaan ole minkäänlainen ongelma. En näe siinä ongelmaa myöskään julkiselle terveydenhuollolle. Vaikka köyhät olisivat keskimäärin sairaampia, heidät pitää suuremmista kustannuksista huolimatta joka tapauksessa hoitaa. He kyllä kasautuisivat julkiselle puolelle, mutta sehän on tilanne jo nytkin. Yksityiseltä puolelta ei köyhää väkeä olisi siirtymässä julkiselle puolelle, mutta toiseen suuntaan sitä kyllä jonkin verran tapahtuisi. Eli en osaa nähdä tässä oleellista lisäresurssin tarvetta vaan pikemminkin saattaa käydä päinvastoin.

Jos sitten ajatellaan sairaimman kymmeneksen väestöstä olevan julkiselle puolelle kirjautuneita, niin yksityiselle puolelle kirjautuneiden saamat verovähennykset voisivat ylimitoittua. Tätä ajatellen päädyin siihen, että verotuksen ”kapitaatiokorvauksena” käytettäisiin vaikkapa julkisen puolen ikäluokkien terveydenhoitokulujen mediaaneja eikä keskiarvoja. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin yksityistämisestä huolimatta terveystietoja kaikista suomalaisista tullaan keräämään yhteen tietojärjestelmään. Sen perusteella ”kapitaatiokorvausta” voitaisiin säätää tarkoituksenmukaiseksi vuosittain.

Perusterveydenhuollon aliresursointi on täysin selvää. Siksipä on ihan käsittämätöntä, että syy terveydenhuollon ongelmiin on vieritetty itse järjestelmän korjaamattomaksi viaksi. Jonojen purku olisi helppoa, jos vain paneuduttaisiin oikeisiin asioihin. Hallituksen esitys on tässä suhteessa ihan metsässä. Ehdotukseni on nimenomaan nykyjärjestelmän evoluutiomalli, jossa terveydenhuoltoon tarvittavat resurssien lisäykset saataisiin rakenteita pelkistämällä eli ennen muuta laskutusbyrokratian poistosta, lääkejakelun järkeistämisestä, hallinnon keskittämisestä ja tehostamisesta sekä tietotekniikan toimintaedellytysten parantamisesta. Mainitut toimenpiteet eivät juurikaan kosketa operatiivista toimintaa. Siinäkin on kohentamista, mutta kyse ei ole suurista ratkaisuista. Esimerkkinä ottaisin vaikkapa omalääkäriperiaatteen, jolla hyvin yksinkertaisesti voidaan päästä mittavaan tehokkuuden kohentumiseen. Pelkästään terveydenhuoltojärjestelmän rakenteelliset pelkistykset toisivat vähintään 3 mrd €/v säästöt jo vaikkapa kahden vuoden kuluttua. Ne eivät ole kuvitteellisia kuten hallituksen esittämät säästöt vaan täysin varmoja ja oikeiksi todistettuja. Siksi minun on vaikea ymmärtää, että näet ehdotukseni vain pahentavan resurssipulaa.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Miksi et ottaisi yhteyttä Elina Lepomäkeen. Voitte yhdessä saada aikaiseksi jotain, joka kaataisi hallituksen tyhjät perustelut. Hallituksen malli on torso, sen ymmärtävät kaikki, jotka vähänkin perehtyvät aiheeseen, jopa keskinkertainen minä.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #7

Olen yrittänyt ottaa yhteyttä lukuisiin poliitikoihin - myös Elina Lepomäkeen - mutta ketään ei ole kiinnostanut keskustella. Pari tapausta on kiittänyt tiedoista ja yksi jopa varsinaisesti vastasi, mutta kommentointi osoitti, että hän oli vain vilkaissut asiaa ja niin ohuesti, että oli ymmärtänyt asian aivan väärin. Olen päätynyt käsitykseen, että poliitikot eivät ajattelekaan sote-asioita vaan ne ovat pelkkiä politiikan teon välineitä. Jos siis poliitikko ei näe mitään itsensä tai puolueen kannalta nopeasti otettavaa hyötyä, hän ei vaivaudu korviaan lotkauttamaan.

Yksi harvoista ilahduttavista asioista sote-keskustelussa on ollut, että itsetunto on vahvistunut. Kun valtakunnan huipulla olevat ihmiset suoltavat päivästä toiseen typeryyksiä, me voimme olla onnellisia, että olemme edes keskinkertaisia!

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kaikki terveystiedot eivät mene yhteen jäjrestelmään edelleenkään. Potilas voi halutessaan myös salata ne, niin , että esim. lääkärit näkevät vain pkv-reseptit (niitä ei voi salata).

Olettaisin, että siirtymää tapahtuisi kuitenkin terveyskeskuksiin päin, joten niiden kuormitus tulee kasvamaan. Lisää resursseja siis tarvitaan.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #8

Tiedot eivät mene yhteen järjestelmään, mutta olen ymmärtänyt, että näin tulee tapahtumaan. En myöskään usko, että täysin anonyymeillä tilastotiedoilla voisi olla mitään tekemistä salauksien kanssa.

Tuskin kukaan voi sanoa varmuudella mihin suuntaan asiakkaiden nettosiirtymä pelkistetyssä terveydenhuollossa menisi eikä se ole tässä edes oleellista. Jos tapahtuisi siirtymää yksityiseltä puolelta julkiselle, olettaisin, että lääkäreitäkin alkaisi kiinnostaa julkiselle puolelle paluu. Aika paradoksaalisesti raha ei ole pullonkaula, koska pelkistetty terveydenhuolto tuottaisi tarvittavat resurssit vähintäänkin kuusinkertaisesti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset