Kalevi Salonen

Kansantaloudellisesti ylivertainen sote 7. Hallituksen sote on liian kallis

 

Tiivistelmä:

- Pelkistetyllä terveydenhuoltojärjestelmällä saavutetaan hallituksen malliin verrattuna 4-7 miljardin euron vuosittaiset säästöt

- Jos tavoitteena on kestävyysvajeen korjaaminen, on perin kummallista, ettei tällaisesta vaihtoehdosta keskustella

 

Pelkistetyn ja hallituksen ehdottaman terveydenhuollon kustannusvertailu

Kun pelkistetyssä terveydenhuoltomallissa (ks. osa 1) yksityisen ja julkisen puolen aiheuttamat kustannukset ovat valtion kannalta samat ja maksujärjestelmät äärimmäisen yksinkertaisia sekä taloudellisia, terveydenhuollon kustantaminen verotuksen kautta vastaa sekä hallituksen säästö- että byrokratiankeventämistavoitteita.

Hallituksen ehdottama monitoimijamalli ja laaja yksityistäminen synnyttäisivät monenlaisia ongelmia ja vaikeasti arvioitavia, mutta kiistattomia, lisäkustannuksia. Kaikki suorat ja epäsuorat sekä potentiaaliset (etenkin yksinkertaisen järjestelmän tehokkaammat ja taloudellisemmat tietojärjestelmät) vaikutukset huomioiden pelkistetyn terveydenhuoltojärjestelmän kustannukset kansantaloudelle olisivat noin puolet siitä mitä ne olisivat hallituksen sote-uudistuksen seurauksena. Saman suuntainen arvio on aiemmin tehty myös suun terveydenhuollosta.

Pelkistetyn terveydenhuoltojärjestelmän kansantaloudellinen säästö hallituksen malliin verrattuina olisi siis kokonaisuudessaan vähintään 3,6 mrd €/v. Tällöin ei ole vielä huomioitu yksityistämisestä aiheutuvia epäsuoria, esimerkiksi päivystyksestä aiheutuvia, kustannusten nousuja, jotka voisivat olla kolmen miljardin luokkaa. Näin ollen hallituksen sote-uudistuksen hintalappu alkaisi lähestyä 10 mrd €/v!

Hallitus on asettanut sote-uudistuksensa säästötavoitteen saavuttamisen kymmenen vuoden päähän. Kyse on puhtaasti silmnkääntötempusta, sillä todellisuudessa niin kauas sijoittuvilla kustannusten kasvun leikkaamisilla ei ole muuta todellisuuspohjaa kuin, että totta kai hallitus voi halutessaan supistaa rahoitusta. Samalla logiikalla terveydenhuollonkustannukset voitaisiin sysätä kokonaan pois valtion harteilta. Siis jos puhutaan asiallisesti säästöistä, niiden pitäisi tarkoittaa, että pienemmällä rahasummalla saataisiin vähintäänkin entisen tasoiset terveyspalvelut. Pelkistetyssä terveydenhuoltojärjestelmässä tämä voitaisiin toteuttaa kahdessa vuodessa eikä suunnitelman realistisuudesta tarvitsisi kiistellä.

Oheisessa taulukossa on laskelma pelkistetyn terveydenhoitojärjestelmän kustannusvaikutuksista hallituksen terveydenhoitomalliin nähden pelkästään perusterveyden- (3,7 mrd €, 2015), työterveys- (0.9 mrd €) ja hammashuollon (1,2 mrd €) osalta. Kun erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 6,9 mrd € eli huomattavasti enemmän, taulukon säästöt pelkistetyn terveydenhuoltojärjestelmän eduksi edustavat minimiarvioita. On syytä pitää myös mielessä, että yksityistämisen laajentaminen tuskin pysähtyisi perusterveydenhuoltoon, joten tulevaisuudessa kustannukset lisääntyisivät edelleen.

 

Taulukko: Pelkistetyn terveydenhuoltojärjestelmän perusterveyden- ja hammashuollossa hallituksen malliin verrattuna saavutettavat säästöt (vuoden 2015 mukaan). Oletukset: julkisen perusterveydenhuollon osuus 2/3; julkisen hammashuollon osuus 1/2; yritysten voitto 10 %, yritysten ja valtion vaihdantakulut 20 %, valtion hallinnointi- ja valvontakulut 10 % kokonaiskustannuksista. Lääkkeiden ja laskutuksen vaikutukset on kuvattu aikaisemmissa osissa 2 ja 3.

_____________________________________________________________

                                                                                                            Säästö

_____________________________________________________________

     Säästö perusterveydenhuollossa                                                  0,5

     Säästö työterveyshuollossa                                                           0,4

     Säästö hammashuollossa                                                               0,3

     Lääkejakeluketjun oikaisu sivuvaikutuksineen                           1,2

     Laskutuksen siirto verotukseen sivuvaikutuksineen                 1,0

     Tietotekniikan yksinkertaistuminen                                             0,2

     Säästö yhteensä (mrd €/v)                                                            3,6

_____________________________________________________________

Edelliset osat

1. Avaimena yksinkertaistaminen

2. Lääkkeet terveyskeskuksiin

3. Laskutusbyrokratia roskakoriin

4. Himmelistä Terveyshallitukseen

5. Luonnollinen monopoli

6. Yksityistäminen ei säästä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit ()

Harri Kayhko

Olet ratkaissut ydinkysymykset varsin nerokkaasti. Mikä parhainta, vaikuttaisi kestävyysvajeeseen. Lääkejakelu ja apteekkien monopoli tulisi ottaakin uudellen tarkasteluun. Ruotsissa monet itsehoitolääkkeet on jo vapautettu kauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille 2009.

Kannatan lämpimästi esitystäsi. Ongelmalliseksi hallituksen esityksen tekee se, että sillä ei ole vaihtoehtoa, ja koska monet oppositiopuolueet ovat jo vuosikausia yrittäneet soteuudistusta, he eivät tunnu olevan innokkaita tuomaan edes omia esityksiään.

Oletko harkinnut kansalaisaloitetta?
Pääkaupunkiseutulaiset varmaan kannattaisivat esitystäsi, koska hallituksen esitys vie rahaa maakuntiin.
Kansalaisaloitteena esityksesi saisi mediajulkisuutta.
Mikäli esityksesi etenisi eduskunta- ja valiokuntakäsittelyssä, faktat alkaisivat puhua puolestaan.
Aktiivimalli otti tuulta alleen varsin nopeasti. Kuka ties pelkistetty terveydenhuoltojärjjestelmälle käy samoin.
Ainakin esityksesi saisi kansalaisaloitteena sen kaipaamaa julkisuutta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset