Kalevi Salonen

Kansantaloudellisesti ylivertainen sote 3. Laskutusbyrokratia roskakoriin

  • Soten rahavirrat (yksityinen puoli punaisella)
    Soten rahavirrat (yksityinen puoli punaisella)
  • Kansantaloudellisesti ylivertainen sote 3. Laskutusbyrokratia roskakoriin

Tiivistelmä:

  •         Terveydenhuolto ja reseptilääkkeet maksetaan veroina
  •         Yksityisessä terveydenhuollossa vastaava verovähennys
  •         Täydellisin valinnanvapaus
  •         Täydellisin kilpailu
  •         Ei keinottelumahdollisuuksia

Ehdotettu malli johtaa todellisia kustannuksia vastaaviin ja sujuviin rahavirtoihin, mahdollisimman kovaan kilpailuun, minimaaliseen byrokratiaan sekä miljardin euron vuosisäästöihin.

 

Hallituksen ehdottamassa sote-uudistuksessa terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan niin, että valtio/maakunnat vastaavat palvelujen rahoituksesta. Silti järjestelmään jää paljon erilaista rahaliikennettä, jota voidaan edelleen vähentää.  Asiakasmaksut ovat olleet pimennossa, mutta realiteetti kuitenkin on, että niillä tullaan säätelemään kysyntää ja valtion maksuosuutta. Esittelen seuraavassa soten rahoitukseen ja maksuliikenteeseen yksinkertaisen kokonaisratkaisun, jolla saavutetaan paras mahdollinen sujuvuus ja kustannustehokkuus.

Terveydenhuolto (hammashoito ja työterveyshuolto mukaan lukien) sekä reseptilääkkeet kannattaa rahoittaa verotuksen kautta, koska silloin julkisen puolen laskutusbyrokratiakulut voidaan poistaa kokonaan.  Samalla sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu automaattisesti ilman Kelan tai sosiaalitoimen korvausbyrokratioita. Yksityisellä puolella vastaava rationalisointi lienee mahdotonta. Esimerkiksi Helsingin terveyskeskusten maksutuloista karkeasti kolmanneksen on arvioitu kuluvan laskutusbyrokratiaan. Jos kansalaisten maksamien 5 miljardin euron (2015) terveydenhoitomaksujen kohdalla on sama tilanne, se tarkoittaa miljardiluokan kustannusta, jolla ei ole mitään terveysvaikutusta. Vaikka arvio on karkea, on ilmiselvää, että näin mittavista turhista kustannuksista pitää päästä eroon. Maailmallakaan maksuton terveydenhuolto ei ole mikään kummajainen. Siihen on päädytty esimerkiksi Englannissa ja Kanadassa. Intiassa puolestaan 1,2 miljardin ihmisen lääkehuollossa ollaan siirtymässä maksuttomuuteen.

Asiakasmaksuista luopumista on vastustettu muun muassa sillä perusteella, että se lisäisi terveyspalvelujen kysyntää ja siis samalla kustannuksia. Vastaväite tuskin pitää paikkaansa eikä ainakaan miljardin euron kustannusluokassa. Nimittäin vielä 1970-luvulla, kun terveyskeskusmaksuja ei ollut, järjestelmä toimi hienosti. Toiseksi, vaikka maksuttomuus varmasti lisää jonkin verran käyntejä, se samalla rajoittaa hoitoon hakeutumisen viivästymisestä aiheutuvaa kustannusten nousua. On myös kovin rohkeata puhua turhista käynneistä. Pikemminkin voisi ajatella, että kyseessä on kohentunut hoito.

Jotta verotuksen kautta tapahtuva terveydenhuoltomenojen maksu olisi toteuttamiskelpoinen yleispätevänä menettelynä, julkisen ja yksityisen terveydenhuollon rahoitukset pitää eriyttää toisistaan. Julkisessa terveydenhuollossa asiakkaiden ei tarvitse käyttää rahaa vaan he maksavat terveydenhuoltonsa veroissa (kuva). Sen sijaan yksityisen terveydenhuollon (tai työterveyshuollon) valinneet maksavat kulunsa itse, mutta saavat verotuksessa terveydenhuoltovähennyksen, joka perustuu julkisen terveydenhuollon vuotuisiin ikäluokittaisiin mediaanikustannuksiin. Eli julkisen ja yksityisen puolen asiakkaat ovat taloudellisesti samassa asemassa. Tällainen maksujärjestelmä on yksinkertaisin mahdollinen ja siten sekä käyttäjäystävällinen että kustannustehokas. Sillä myös vältetään kapitaatiomaksuun väistämättä liittyvät ja vaikeasti kontrolloitavissa olevat väärinkäyttömahdollisuudet: kalliiksi tulevien asiakkaiden työntäminen erikoissairaanhoitoon tai päivystykseen. Halutessaan yksityisen puolen asiakas voisi siirtää terveyskuluriskinsä itseltään yksityiselle sote-keskukselle maksamalla sille ”yksityisen kapitaatiomaksun”, jolloin tilanne olisi hänen kohdaltaan käytännössä sama kuin hallituksen suunnitelmassa.

Julkinen ja yksityinen terveydenhuolto ovat aidosti tasavertaisessa tilanteessa, sillä kummallekin tulee valtiolta lähtökohtaisesti sama rahasumma henkilöä kohden. Kun yksityisellä puolella raha kulkee aina maksavan asiakkaan kautta, kilpailu kiristyy, koska siitä tulee jokahetkistä. Samalla asiakkaalle syntyy selkeä kannustin kulujen säästämiseksi. Hallituksen esityksestä poiketen tämän ehdotuksen mukaisessa järjestelmässä pienet yritykset olisivat suurten kanssa samassa asemassa. Myös julkisen terveydenhuollon eri yksiköt kilpailisivat keskenään. Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välinen kilpailu puolestaan realisoituisi kalenterivuosittain. ​

Veroina maksettua terveydenhuoltoa ei tule ajatella kansalaisten kustannuksena vaan terveysvakuutuksena, jolle saadaan vastinetta. Kun kustannukset voidaan kattaa edullisimmin veroina, verotuksen karttamiseen ei ole mitään syytä. Kulut ovat kuluja riippumatta niiden nimikkeistä, jolloin niitä tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa ovat mukana sekä valtion että kansalaisten eri muodoissa maksamat osuudet.

Edelliset osat

1. Avaimena yksinkertaistaminen

2. Lääkkeet terveyskeskuksiin

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Harri Kayhko

Entä työttömät tai henkilöt jotka ovat toimeentulon varassa ja haluaisivat valita yksityisen mutta eivät käytännössä voi maksaa yksityistä palvelua?

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Jos ei ole varaa maksaa yksityistä terveydenhuoltoa etukäteen, niin silloin on turvauduttava julkiseen. Muitakin mahdollisuuksia on, kuten verotili, mutta hylkäisin sellaiset turhan monimutkaisina. Oleellista on, että hoidon saa ja senhän tulee olla kaikilla toimijoilla valvotusti laadukasta.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Vielä pieni täsmennys kansalaisten kannustimiin. Myös julkiselle puolelle kirjautuneille voidaan luoda verotukseen kannustinvähennys, joka portaittaisesti pienenee sairauskulujen kasvaessa. Tällaisesta ei syntyisi oleellisesti byrokratiaa, koska tiedot terveydenhuollon ja verottajan välillä voisivat välittyä vuosittain automaattisesti.

Harri Kayhko

Entä tilanne jossa on valinnut yksityisen ja heti alkuvuodesta saa sydändiagnoosin, ja tarvitsisi 50000€:n leikkauksen?

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Myös yksityiseltä puolelta olisi pääsy julkisen puolen erikoissairaanhoitoon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset