Kalevi Salonen

Kansantaloudellisesti ylivertainen sote 2. Lääkkeet terveyskeskuksiin

  • Kansantaloudellisesti ylivertainen sote 2. Lääkkeet terveyskeskuksiin
  • Kansantaloudellisesti ylivertainen sote 2. Lääkkeet terveyskeskuksiin

  Historiallisia syitä, jotka johtivat lääkehuollon eriytymiseen muusta terveydenhuollosta, ei enää ole. Sen sijaan lääke- ja potilashuollon yhdentämiseen on painavat logistiset, taloudelliset ja käytännölliset perusteet. Lääkkeet ovat myös terveydenhuollon merkittävä kustannustekijä, joten niiden jakelun organisointiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Koska lääkkeiden jakelun tehokkuutta voidaan parantaa jakeluketjuja yksinkertaistamalla, on Suomen yksikanavaista lääketukkukauppaa, sen monopoliluonteesta huolimatta, pidetty kustannustehokkaana. Pelkistetyssä terveydenhuoltojärjestelmässä sama ajattelu viedään äärimmilleen niin, että reseptilääkkeiden osalta nykyinen jakeluketju oikaistaan lyhyimmäksi mahdolliseksi (kuva). Laskutusketjussa olisi jopa vain yksi porras (kuvan punainen nuoli), sillä reseptilääkkeet kustannettaisiin verovaroin (tarkemmin seuraavassa blogissa). Norjassa, jossa lääketukut omistavat omat vähittäismyyntiportaansa, on logistiikan yksinkertaistamisessa menty osin samaan suuntaan.

Tarpeettomien väliportaiden toimintakulujen ja voittojen lisäksi lääkejakeluketjun oikaisu johtaa moniin epäsuoriin kustannussäästöihin. Hintaneuvotteluissa valtion asema on lääketukkuja vahvempi, sillä se pystyy tekemään lääketehtaille riskittömiä sopimuksia pitkäaikaisemmista ja isommista toimituseristä. Lääketehtaat myös tietävät, ettei ostajalla ole mahdollisuutta siirtää hintaa seuraavan portaan maksettavaksi. Julkisessa terveydenhuollossa olisi myös mahdollista turvautua entistä systemaattisemmin rinnakkaisvalmisteisiin, joiden hinnat voivat äärimmillään olla jopa pari kertaluokkaa alkuperäisvalmisteita edullisempia. Säästöjä syntyy siitäkin, että jakeluketjun lyhentyessä osa Fimean byrokratiasta käy tarpeettomaksi. Lääkehuollon ottaminen valtiolle pohjustaisi samalla edellytyksiä kansainväliselle (esim. EU:ssa) lääkehankinnan/-tuotannon yhteistyölle, jossa säästömahdollisuudet olisivat vieläkin suuremmat. Pienempänä, mutta silti merkittävänä lääkkeiden hintoihin vaikuttavana yksityiskohtana lääkejakeluketjun oikaisu rajoittaisi lääketehtaiden mahdollisuutta lääkäreiden kautta tapahtuvaan korruptionluonteiseen markkinointiin.

Valtion lääkelaitos varastoisi lääkkeet kulutuksen mukaan painotetusti sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Varastot voivat olla niin suuria kuin vanhenemisajat sallivat (tappiot vältetään ohjelmallisesti), jolloin ei tarvita enää erillistä varmuusvarastointia, josta siitäkin maksetaan nyt ulkopuolisille miljoonia euroja vuodessa. Kun lääkevarastot sijaitsevat lähellä loppukäyttäjiä, pienten lääke-erien liikuttelu lähes loppuu ja samalla toimitusvarmuudesta tulee paras mahdollinen. Lääkevarastojen hajauttaminen kohentaa aivan erityisesti kriisivalmiutta. Kun valtion lääkelaitos on jakelun ainoana välikätenä, myös riski lääkeväärennösten pääsystä jakeluketjuun pienenee.

Potilaille lääkejakeluketjun oikaisu tuo säästöjen lisäksi mukavuutta. Ei tarvita reseptien käsittelyä eikä ylimääräisiä apteekkimatkoja, joista syntyy nykyisin kuluja ja työaikatappioita arviolta 100 miljoonan euron luokkaa vuodessa. Terveyskeskuksissa käytetään lääkerobotteja, jotka toimittavat lääkkeet potilaalle tunnistautumisen ja lääkärin kirjaaman määräyksen perusteella automaattisesti heti vastaanoton jälkeen ja tarvittaessa muulloinkin. Terveyskeskuksissa lääkepäivystys on järjestettävissä ylivoimaisesti kustannustehokkaimmin.

Lääkejakeluketjun oikaisu olisi yksinkertaisuudessaan kansantaloudellisesti äärimmäisen tuottava muutos, sillä varovastikin arvioiden se vähintäänkin puolittaisi reseptilääkkeisiin liittyvät kustannukset. Ehkäpä kuvaavan suhteutuksen asialle saa siitä, että vaikka apteekkareille maksettaisiin edelleen heidän saamansa apteekkitulo puhtaana käteen, yhteiskunnalle jäisi siltikin vielä ainakin miljardin euron vuotuinen säästö. Näin kalliiksi tulevan jakeluketjun ylläpito olisi mieletöntä.

Jakeluketjun oikaisun jälkeen apteekit myisivät pääosin ehkä vapaakauppalääkkeitä ja muita terveysalaa lähellä olevia tuotteita, mutta myös reseptilääkkeitä olisi saatavilla apteekkien itsensä määrittelemillä hinnoilla niille, jotka haluavat enemmän valinnanvapautta. Apteekkitoiminnan voitto voisi ehkä lähes puolittua nykyisestä, mutta toisaalta siirtyminen kevyempään yritysverotukseen pehmentäisi muutosta.

Edellinen osa

1. Avaimena yksinkertaistaminen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Terveyskeskuksissa voi henkilökunta mennä lakkoon. Apteekit ovat vähentyneet, eikä niillä ole lääkevarastoja juurikaan. Mitä sitten?

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Ymmärtääkseni lainsäädäntö antaa mahdollisuuden lakonkin sattuessa pakottaa tarvittavan määrän henkilökuntaa turvaamaan elintärkeät palvelut.

Sitä paitsi kyllä apteekkihenkilökunta voi mennä lakkoon siinä kuin terveyskeskusten väkikin.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Mikäs hyöty siitä olisi? Meillä terkkari laittaa ovet lukkoon klo 16.00 ja sijaitsee etäämmällä kaupungin keskustasta.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Tässä kuten monessa muussakin asiassa ei pidä arvioida uutta järjestelmää vanhan perusteella. Olen varma, että lääkeroboteille on haluttaessa helposti toteutettavissa mahdollisuus antaa lääkkeitä 24 h ja vahvalla tunnistautumisella.

Pikkunippeliasiat ovat yleensä helppoja järjestää, kunhan isot asiat ovat kohdallaan.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Minä olen varsin skeptinen hyvien ideoiden menestyksen suhteen, ellei päättäjiä voi uhata millään. Aloituksessa esillä oleva ehdotus vaikuttaa hyvältä idealta. Mutta mistä "revolveri ohimolle"?

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Olet skeptisyydessäsi varmasti oikeassa. Juuri näissä sote-asioissa olen sen oppinut kantapään kautta. Jos jokin ajatus poikkeaa totutusta, sille on äärimmäisen vaikea saada mediassa näkyvyyttä. Tällaiset blogit ovat käytännössä ainoa mahdollisuus ja sekin vain osaan lehdistöä.

Nyt kuitenkin Lepomäen ulostulo herättää hiukan toiveita, että järjellisempään sote-uudistukseen on sittenkin mahdollisuuksia. Hieno ja tarpeellinen uudistus olisi tavoitettavissa, mutta vallassa olevilla poliitikoilla ovat aivan muut asiat mielessä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Nykyään farmaseutti tarkastaa lääkemääräyksen ja neuvoo potilasta. Jos potilas asioi vain robotin kanssa tämä jää kokonaan pois. Sairaaloiden potilastietojärjestelmissä on vastikään todettu olevan virheitä, jotka johtavat vääriin lääkemääräyksiin - järjestelmä vaihtaa omin päin lääkkeen aivan toiseen, kuin lääkäri määräsi. ATK-järjestelmiin ei todellakaan voi luottaa. Ehdottamasi järjestelmä on hengenvaarallinen, koska nämä tietojärjestelmät eivät kerta kaikkiaan ole luotettavia. Ei terveyskeskuslääkärillä ole aikaa tarkastaa jokaista lääkemääräystä moneen kertaan.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Tarkastelet asioita vähän kuin piru raamattua lukiessaan. Oli puhe 24 h lääkkeidenjakeluvalmiudesta - ei normaalista rutiinista. Jos oletetaan, että tarvitsen yhtäkkiä lääkettä, en saa sitä kyllä mistään keskellä yötä, ellei minulla ole reseptiä. Lääkäriä tuskin yöllä mistään tavoitan. Päivystyksestä kyllä, mutta silloin sieltä saa lääkkeet hätäavuksi.

Siis työajan puitteissa terveyskeskuksista saisi farmaseutin neuvonnan, vaikka robotti itse lääkkeen toimittaisikin. Sen sijaan työajan ulkopuolella voisi saada lähinnä lääketäydennystä, johon liittyvän neuvonnan on saanut jo aikaisemmin.

Lääkerobottien hengenvaarallisuus on kovin suhteellista. Lienee verrattavissa pankkiautomaattien turvallisuuteen/turvattomuuteen. Tässä maailmassa ei yhtään mikään ole 100,0000 prosenttisesti varmaa. Tosiasiassa farmaseutin erehtymisen mahdollisuus on paljon todennäköisempää kuin lääkerobotin.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Potilastietojärjestelmiin ei voi luottaa, se on kylmä tosiasia. Mitä enemmän toisistaan riippumattomia ihmisen tekemiä tarkastuksia, sen parempi.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Nyt oli kyse paljon potilastietojärjestelmää yksinkertaisemmasta asiasta.

En myöskään yhdy käsitykseesi, että mitä enemmän ihmisten tekemiä tarkastuksia, sen parempi. Kaikessa pitää tehdä optimointia, joka perustuu riskien ja kustannusten punnitsemiseen.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Potilastietojärjestelmä tekee sähköiset reseptit, ja niihin ei voi luottaa, apteekin tekemä jokaisen reseptin tarkastus on tarpeellinen. Ei se koskaan voi toteutua tk:ssa samalla tavalla.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Ihmettelen kovasti mikä olennainen ero on terveyskeskuksen ja apteekin farmaseutin välillä?

Ovatko apteekkien verkkokaupatkin mielestäsi hengenvaarallisia?

Sitä paitsi nyt ollaan kovin pilkun tasoisissa asioissa. Suuret linjat pitää ratkaista ensin. Pikku detaljit ovat helppoja.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #12

Terveyskeskuksessa voisi olla pari farmaseuttia, joista toinen on lomalla ja toinen hoitaa sairasta lasta, mistä sitten läkkeet haetaan? Meillä on apteekkilaitos valmiina ja nyt pitäisi luoda toinen terveyskeskusten yhteyteen, millä ihmaan rahalla?

Lääkkeen hankinta verkkokaupasta on vapaaehtoinen valinta, mutta se ei voi olla reseptilääkkeiden pääasiallinen toimittamistapa.

Onko tämä vain jotakin kateutta apteekkareja kohtaan?

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #13

Aivan yhtä lailla voi apteekin farmaseutti sairastua.

Yksi asia, jota pitää korostaa on, ettei terveyskeskuksiin perustettaisi mitään apteekkeja. Se olisi enimmältään automaattista jakelua varastosta. Vähän samaan tapaan kuin kaupalta saisi kuitin ostoksistaan. Työvoimakulujen lisäys olisi automatiikan johdosta pieni ja tilojakin tarvittaisiin lisää vain vähän. Sitä paitsi pieniä lisäyksiä terveyskeskuksissa vastaisivat supistukset apteekeissa. Kannattaa myös huomata, että lääkkeitä käsitellään jo nyt terveyskeskuksissa pienessä mitassa. Kyse ei todellakaan olisi merkittävästä investoinnista ja sekin maksaisi itsensä vähintäänkin parissa vuodessa.

Minulla ei ole kerrassaan mitään apteekkareita vastaan, mutta en näe oikeana, että noin 4,5 miljoonaa kansalaista joutuu maksamaan lääkkeistään miljardi euroa ylimääräistä siitä hyvästä, että 600 apteekkaria saa 80 miljoonan euron apteekkitulon. Kertoisitko minulle mikä järki siinä on?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset